Kalojen talvihävikkiä halutaan vähentää

Tänä syksynä käynnistyy Kalankasvatus Vääräniemen kalankasvatuslaitoksissa projekti, jossa testataan nykyisestä rehureseptistä poikkeavaa kauden loppuruokintarehua sekä erilaisia ruokintatasoja. Projekti jatkaa Alltech Fennoaquan, Kalankasvatus Vääräniemen ja Kalavapriikin kolmikantayhteistyötä elinkeinon kehittämiseksi.

Ajatus uudesta rehusta sai alkunsa talvella 2023–24, jolloin poikkeuksellisen kovat keliolosuhteet aiheuttivat talvihävikkiä kalankasvatuslaitoksilla koko Suomessa. Kylmät talvet ovat kaloille haastavia ja stressaavia. Hävikkiä voi aiheutua muun muassa veden alijäähtymisestä, virtauksista tai siitä, millä ja miten kaloja ruokitaan. Rehu on vain yksi mahdollisista tekijöistä, mutta Kari Vääräniemi alkoi pohtia, voisiko ja kannattaisiko rehun reseptiä muuttaa.

– Kala on vaihtolämpöinen eläin, joka kuluttaa kylmässä vedessä paljon vähemmän energiaa. Kuitenkin sitä ruokitaan lämpötilasta huolimatta lähes samanlaisella reseptillä, tosin ruokintaa muuttaen ja annoksia laskien, koska kalan tarve ja kyky sulattaa ravintoa laskee merkittävästi lämpötilojen laskiessa. Mietin, voisiko reseptiä muuttaa niin, että rehusta saisi syystalvella hieman vähemmän energiaa tai energialähteet olisivat kesäkasvatusrehuun verrattuna erilaisissa suhteissa ja etenkin ravinnon sulaminen helpottuisi.

Fennoaqua lähti kehittämään uutta rehua, jota testataan tänä syksynä. Testausta tehdään kahdella Kalankasvatus Vääräniemen laitoksella, joissa on kokemuksia alijäähtymisestä ja ääriolosuhteista. Tietyissä altaissa kaloja ruokitaan syyskuun puolivälin jälkeen viimeinen kuukausi uudella rehulla ja toisissa altaissa normaalilla, perinteisellä rehulla. Kun vesi jäähtyy kahdeksaan asteeseen, ruokintaa rajoitetaan ja vähennetään tuttuun tapaan rajustikin. Keväällä 2025 katsotaan, onko talvihävikissä eroja altaiden ja ruokinnan välillä.

– Kylmälle ja alijäähtyneelle vedelle emme voi mitään, mutta ruokinnan ja rehun muuttaminen voi auttaa edes vähäsen. Emme odota mullistavia tuloksia, mutta pienikin muutos olisi tärkeä, Vääräniemi sanoo.

– Kari ihan käytännössä haastoi meidät miettimään vaihtoehtoja, joilla voitaisiin edes jotenkin vaikuttaa kalojen talvehtimiseen. Hän ei antanut periksi, vaikka kerroimme, että olosuhteisiin kuten alijäähtyneeseen veteen emme voi vaikuttaa. Kari kehotti unohtamaan olosuhteet ja miettimään, mikä olisi kaloille parasta rankoissa olosuhteissa. Kokeilussa hyväksymme molemmat sen, että mahdollista talvikuolleisuutta ei saada kokonaan pois, mutta jos sitä pystytään vähentämään, vaikka muutamalla prosentilla, olemme niin sanotusti ison asian äärellä. Kokeilu on erittäin mielenkiintoinen ja jos se vähänkin näyttää positiivista tulosta, tuomme tällaisen rehun todennäköisesti markkinoille. Tällainen kasvattajan ja rehutehtaan yhteistyö on juuri sitä, mitä meillä Fennoaquassa arvostetaan ja mitä haluamme asiakassuhteiden syventämiseksi tehdä entistäkin enemmän, kertoo Alltech Fennoaquan toimitusjohtaja Tomi Kantola.

Kalankasvatusta pohjoisissa oloissa

Kalankasvatus Vääräniemi Oy on veljesten Kari ja Harri Vääräniemen yritys.

– Isä aloitti jo 80-luvulla pienimuotoisen kalanviljelyliiketoiminnan. Vuonna 2011 ostimme sen Harrin kanssa isältä ja perustimme osakeyhtiön. Vuonna 2022 omistajapohja laajeni, kun kalaruokatalo Kalavapriikki tuli mukaan osakkaaksi, Kari Vääräniemi kertoo.

Tällä hetkellä yrityksellä on kymmenen kalanviljelylaitosta, jotka sijaitsevat Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen päävesistöalueilla. Lisäksi yrityksellä on huomattava määrä ravintolammikkoja, joissa vastakuoriutuneet kalanpoikaset kasvavat yhden kesän ajan luonnonravinnolla.

– Kalanviljelylaitosten ja ravintolammikkojen lisäksi meillä on kalanperkaamot Suomussalmella ja Kuusamossa. Vaikka meillä on laitoksia kolmessa vesistössä, toimimme loppujen lopuksi aika suppealla alueella Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa.

Kalankasvatus Vääräniemi viljelee sekä elintarvikekalaa että istukaskaloja turvaamaan luonnonvesien kalakantoja. Ruokakaloiksi kasvatetaan kirjolohta ja siikaa, vesistöihin istutettaviksi niiden lisäksi esimerkiksi meri- ja järvilohta sekä meri- ja järvitaimenta. Yrityksessä työskentelee veljesten lisäksi 30 henkilöä.

Fennoaqua – rehuja ja yhteistyötä

Fennoaquan ja sen edeltäjän Raisioaquan tuotteita Vääräniemet ovat käyttäneet siitä asti, kun kalanviljely veljesten isän aikana alkoi. Kari Vääräniemi kiittelee, että asiat ovat sujuneet aina hyvin, ja siksi Fennoaquan tuotteita on käytetty paljon.

– Fennoaquassa ollaan hyviä kuuntelemaan asiakkaita ja asiakkaiden tarpeita ja valmiita reagoimaan tilanteisiin tai muutoksiin. Tulee tunne, että heille asiakkaat ovat arvo sinänsä – he ovat oikeasti olemassa asiakasta varten.

Vääräniemi kiittelee myös Fennoaquan tutkimuspuolta, jossa uuden, testattavana olevan loppuruokintarehun lisäksi on jo aikaisemmin tehty useita erilaisia rehukokeiluja ja reseptejä. Kokeilujen pohjalla ovat aina avoimet keskustelut kalankasvattajien ja Fennoaquan välillä muun muassa rehun raaka-aineista ja hinnasta. Keskiössä on kuitenkin aina kalan kasvu ja hyvinvointi.

– Keskusteluissa pyöritetään sitä, mitä rehu saisi maksaa, miten rehua voisi parantaa lisäämällä tai vähentämällä siitä jotain, miten muutos voisi vaikuttaa. Näin voidaan rakentaa räätälöity rehu, jolla haetaan ratkaisua tiettyihin olosuhteisiin ja niiden vaikutuksiin. Esimerkiksi meille haastetta tuovat luonnonolosuhteet: toimimme pohjoisemmassa kuin moni muu kalanviljelijä.

Vääräniemi uskoo, että heillä on ollut rohkeutta ja intoa haastaa ja kehittää asioita, ja siitä on Fennoaquassa pidetty.

– Fennoaquassa ei vain myydä rehuja, siellä kerrotaan mitä tehdään ja miksi. He ovat aina notkeita muuttamaan reseptejä ja räätälöimään eri kalalajeille ja olosuhteisiin sopivia rehuja.